Olimme tunnilla, kun luokan ovi repäistiin auki. Ovelle ilmestyi isäni, kylän ja koko pitäjän tunnetuin kommunisti. Hän ilmoitti koulun johtajana toimivalle naisopettajalle, että naapurimaamme päämies Josif Stalin oli kuollut ja että radiossa oli käsketty laittamaan kaikkien julkisten rakennusten liput puolitankoon.
Julkioikeistolaiseksi tunnettu vanhapiikaopettajamme suostui kovasti vastustellen nostamaan lipun salkoon. Lippu oli vanha, haalistunut ja hiutunut. Niinpä se ei kestänytkään ankaraa tuulta vaan repeili käyttökelvottomaksi.
Opettajamme jaksoi muistuttaa vuosikausien ajan meille lapsille kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa yhteyksissä, kuinka Martikainen revitytti koulun lipun.
